Tervetuloa lukemaan!

Hei, tämä blogi kertoo Kaijon tilasta ja siellä asuneista ihmisistä, ja vähän muustakin. Kiitokset kaikille mukana olleille! Kiitokset erityisesti Matti ja Liisa -lehden päätoimittajalle, Tero Joutselaiselle, joka toimitti meille artikkeleita ja kuvia vuosien varrelta.

Blogi on lahjamme Pentille hänen 80-vuotispäivänään 12.4.2013.

Rakkaat ja lämpimät onnittelut koko suvulta Pentti -ukille!

Uudempia aikoja Kaijolla

Tällä sivulla uudempaa aikaa ja tapahtumia Kaijolla

 

 

 

Metsänhoito on Pentille tärkeää. Tässä komeaa metsää mökille mennessä.

 

 

Raija, Pentin kumppani

 

 

 

 

Mikko, Raija ja Pentti

 

Johanna ja Pentti

Pihla ja Pentti

Eerola - Kaijon tilasta

Kaijon tila lohkaistiin aikoinaan Tervalahden -tilasta. Isäntänä ja emäntänä Kaijolla olivat Eerik ja Henriikka Ukkonen, eli Pentti-ukin ukki ja mummo. Heillä oli kolme lasta: Otto, Maria ja Aini.

Otto ja Maria kuolivat nuorina. Ottoa potkaisi hevonen ja hän menehtyi siihen. Maria hukkui Syväriin. Kesällä, heinänteon aikaan, joukko naisia oli tekemässä heinää Syvärin rannalla. Naiset menivät uimaan. Paikalle ilmaantui joukko miehiä, eikä Maria kehdannut ilman vaatteita tulla esille ja hänen kohtalokseen tuli Syvärin syvänne.

Tilan ainoaksi jäänyt lapsi, Aini, jatkoi tilan pitoa. Hän avioitui vuonna 1926 Paavo Hyvösen kanssa ja avioliitosta syntyi yksi tytär, Aili. Avioparin yhteielämä ei onnistunut. Perimätiedon mukaan Paavo oli laiska mies, jonka Aini "potkaisi pellolle". Toisaalta taas tilalta löytyy vieläkin peltoja - tai entisiä peltoja - joissa on Paavon kaivamat ojat. Avioero parille myönnettiin vuonna 1930.

Tässä nykyistä sukupolvea. Tämä teos lienee painettu 60-luvun alkupuolella, kun loppupuolen tapahtumat on pitänyt lisätä käsin...

Kaijon tila ennen uuden talon rakennusta.

Pentin lapsuudesta ja nuoruudesta

Pentti Toivo Ukkonen syntyi Kaijolla, savusaunassa, 12. huhtikuuta 1933. 

Väkeä Paavo Sutisen hautajaisissa, Pentti-poika on korvaläppähatussa arkun takana.

Koulunkäynti

Alakoulua käytiin Jonsan kylällä nykyisen Vanhapihan talossa. Kouluun mentiin tietysti kävellen ja talvella ehkä hiihtäen. Poikien välillä oli tiukka nokkimisjärjestys, isommat kiusasivat pienempiä. Pentin kiusaaminen loppui kovaan tappeluun, jossa Pentti päihitti vastustajansa.



Pentti keskirivissä toinen oikealla, opettaja takana. Opettajina kouluaikana olivat Sylvi Räty, Hilu Soini, Maija Puranen, Pentti Olkinuora, juoppomies Heikkinen ja Arto Nuorento.

Nuoruusaikaa

Kaksi Penttiä, Ukkonen ja Heikkinen

Pentti ja kavereita...

TUKKIKÄMPILLÄ JA SAVOTOILLA

Tukin uitossa Martti Tuovisen kanssa.

Ensimmäinen savotta oli Sopen järvestä Varpaseen ja sieltä Syväriin pitkin puroja. Pentti teki näitä hommia alle 18-vuotiaana. Lakien mukaan firmat eivät saaneet ottaa alaikäisiä töihin ilman vastuuhenkilöä, joten Kalle Mustonen otti Pentin vastuulleen. Uitot tehtiin keväällä. Palkka ei ollut suuri, mutta savottahommat ja metsänhoitotyöt olivat niitä ainoita töitä, joista ylipäänsä sai rahaa. Pentti oli savotoissa koko nuoruusiän. Jos savotta oli Varpasen-järvessä tai muualla lähitienoilla, siellä käytiin kotoa käsin. Kauempana asuttiin kämpillä.


ARMEIJASSA

Panssaritorjuntamies Kuopiosta.

JA SITTEN HELSINKIIN

Palkkatyö oli tiukassa Varpaisjärven kaltaisessa pikkupitäjässä ja tila hyvässä hoidossa Ainin ja Ailin käsissä. Pentti päätyikin etsimään parempaa toimeentuloa pääkaupungin vilinästä, jossa rakennettiin kiivasta tahtia ja hyvälle työmiehelle löytyi aina töitä. Helsingissä Pentti asettui asemaan Tervastielle Paloheinään, jossa huonetta vuokrasi leskeksi jäänyt Kirsti Niskanen.



Eino Saarelainen ja Pentti. Eino hommasi Pentille asunnon Helsingistä (Tervastie 9).

Kirsti ja Pentti Tervastiellä

Kirsti ja komea auto



Pentin ensimmäinen auto, Moskvitsh, vuonna 1957. Mukana poseraamassa Kirsti, Pentti, Hannu, Perhojärven rouva ja tytär Sinikka.



Helsingistä takaisin Kaijolle

Kirsti, Pentti, Hannu ja Ulla muuttivat Jonsalle, Kaijon tilalle vuonna 1960.




Aini Ukkonen kotinsa rappusilla.

Kaijon talo 1960 -luvun alussa. Porstuasta oikealla tuvan ikkuna ja vasemmalla ”Solukan” ikkuna. Solukka oli lämpöeristämätön huone, jossa kesällä nukkui ainakin Otto. Aikaisemmin siellä nukkui myös kulkumiehiä ja loisia. Solukan takan oli kamari. Kamarin ja tuvan välissä oli ruokahuone, josta myöhemmin tehtiin huone (jossa nukkuivat ensin Aini-mummo ja sitten Hannu). Taloon valettiin 50-luvulla betonisokkelit, aiemmin talossa oli luonnonkivistä tehty kivijalka. Kottikärryjen puuttuessa sementti sotkettiin lapiolla ja kannettiin kahden miehen ”paareilla”.



Aini-mummon hautajaiset loppuvuodesta 1960.

Pentti porstuan ovella.



Tässä ollaan lähdössä Otto Pirisen hevoskyydillä autotien varteen. Kyydissä äidin sisar Eeva, Kirsti, Ulla, Pentti ja Hannu. Otto seisoo takana. Kuvasta pois leikkaantuneen hevosen nimi oli Esko.










Isä ja tyttäret



Pentin varhainen urheilu-ura

Urheilusta innostunut poika

Suomi oli vielä 1930-luvulla todellinen urheilun suurvalta. Maan lukuisat huippu-urheilijat olivat nuorison ihanteita, jotka houkuttelivat harjoittelemaan ja kilpailemaan. Urheilu on aina ollut myös itsetunnon vahvistaja ja menestyksen mahdollistaja erityisesti vaatimattomissa oloissa eläneille nuorille.

Pentti muistaa olleensa lapsesta alkaen erityisen kiinnostunut urheilusta. Jo varhain hän alkoi tilata Urheilun Kuvalehteä. Se tuli mahdolliseksi, kun hän poikasena pääsi savotoihin toisten takuulla ja sai työstään hieman palkkaa. Harjoittelu tapahtui omalla ”kentällä”,ruohikkoisella aholla lähellä kotitaloa. Harjoituskavereina olivat usein naapurin, Kannaksen, pojat.

Tärkeitä nuorelle urheilijalle ovat myös innostavat aikuiset. Varpaisjärvellä sellainen oli urheilusta innostunut nuorisonohjaaja. Jopa Pentin kotikylällä, Jonsalla järjestettiin juoksukilpailut, joihin osallistui suuri määrä kylän nuorisoa. Pentti Ukkonen voitti.

Kuopion Sisu-Veikot ja sotaväki

Ollessaan nuorena miehenä töissä Kuopiossa Pentti harjoitteli ja kilpaili Kuopion Sisu-Veikkojen mailereiden riveissä. Toiminta oli nyt jo melko systemaattista, käytössä oli mm. aikakauden uutuus, intervalliharjoittelu. Tulokset eivät kuitenkaan olleet aivan odotusten mukaisia.

Varusmiespalveluksessa urheilua on aina arvostettu. Eräs Pentin mieltä kohottanut, ja syvälle mieleen painunut hetki oli alokasaikana Kuopion Väinölänniemellä. Paikalla oli joukko henkilökuntaa, ammattisotilaita, jotka harjoittelivat aktiivisesti urheilua. Aikoja otettiin oikein sekundaattorilla. Poikasetkin pääsivät näitä kovia armeijan”kapiaisia” kirittämään. Pentti huomasi pysyvänsä heidän mukanaan, moni alkoi kohta jäädäkin ja viimeisellä kierroksella hän kiristi kärkeen ja voitti! Jokainen sotaväen käynyt ymmärtää, millaisesta asiasta alokkaan kannalta oli kyse.

Monipuolista urheiluharrastusta

Työ- sekä perhe-elämän vaatimukset johtivat vähitellen urheiluharrastuksen jäämiseen taka-alalle. Vielä 1950-luvun lopulla Helsingissä ollessaan Pentti Ukkonen osallistui joihinkin juoksukilpailuihin ja palasi kotiin palkinnon kanssa. Paluu Varpaisjärvelle 1960-luvun alussa maanviljelijäksi ja taksiyrittäjäksi merkitsi siirtymistä enimmäkseen penkkiurheilun puolelle. Urheilijan ja kilpailijan luonne kuitenkin häivähti ajoittain esille. Esimerkiksi tikkakilpailuissa Pentti oli lähes voittamaton. Myöhempiä vuosia silmälläpitäen on merkittävää, että hän aloitti myös melko aktiivisen kanalintujen metsästyksen. Luonnossa liikkuminen piti kuntoa yllä ja ampumataito kehittyi.

Koko lamaan vajonneen Suomen urheiluelämän kannalta käänne parempaan tapahtui yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 1971 Juha Väätäisen voitettua sekä 10.000:n että 5000:nmetrin juoksut. Juoksijat alkoivat taas menestyä ja heidän vanavedessään maassa virisi valtaisa hölkkäinnostus. Penttikin alkoi taas harjoitella juoksua, vaikka savolaisessa maalaiskylässä moista harrastusta moni kummeksui. Olihan kysymyksessä aikamies, nelikymppinen. Tämä kuitenkin loi vasta pohjaa miehen varsinaisen ykköslajin löytymiselle.

(Teksti: Hannu Niskanen)

Jonsalla syystalkoissa syksyllä 2011

Syystalkoissa Jonsalla, navettaa ja puimalaa siivoamassa

Kirkkojuhlassa

Kirkkojuhlassa tammikuussa 2011

SM-kulta kruunasi Pentti Ukkosen uran urheilijana (Matti ja Liisa 29.8.1990)

 

 

Kymmenien SM-mitalien mies (Matti ja Liisa 10.4.2008)

 

 

Hirvenhiihdon ja –juoksun grand old man

Otsikossa mainittu arvonimi on viime aikoina alettu liittää Pentti Ukkoseen (mm. Matti ja Liisan artikkelissa 21.2.2013). Se onkin hyvin perusteltua. Pentti alkoi harrastaa hirvenhiihtoa ja –juoksua 1970-luvun lopulla. Tästä varsin suositusta metsästysjärjestöjen lajista, joka muodostuu juoksusta/hiihdosta, ammunnasta ja etäisyyden arvioinnista, tulikin Pentti Ukkosen päälaji viidenkymmenen ikävuoden vaiheilla. Vähitellen karttumaan alkanut menestys kunta-ja piiritasolla avasi tien satojen eri puolilta maata tulevien kilpailijoitten kanssa SM-kisoihin, joissa hän saavutti hyviä sijoituksia jo 1980-luvulla.

Ensimmäinen täysosuma tuli runsaan kymmenen vuoden aktiivisen harrastuksen jälkeen, hirvenjuoksun SM-kultamitali Ikaalisten kisoissa vuonna 1990.

Vuosien varrella SM-mitaleita on kertynyt kaikkiaan kahdeksantoista – 4 kultaa, 10 hopeaa ja 4 pronssia. Suurin osa mitaleista on tullut lajin kesäkisoista, hirvenjuoksusta. Koska lopputulos on kiinni useammasta tekijästä, voidaan tuskin sanoa, että juoksu olisi Pentille hiihtoa vahvempi laji. Pikemminkin hän on tasaisen vahva lajinsa kaikilla osa-alueilla, mutta ammunnan ja arvioinnin herkkyys voivat joskus johtaa karvaisiin pettymyksiin. Kerran Pentti vaihtoi arvioimansa etäisyyden toiseksi. Alkuperäinen arvio olisi tuonut SM-kultaa, mutta muutettu arvio pudotti hänet neljännelle sijalle!

Hirvenhiihdossa/-juoksussa sarjat vaihtuvat ikävuosien mukaisesti. Pentin sitoutumisesta ja aktiivisuudesta kertoo, että hän on saavuttanut SM-mitaleita eri sarjoissa ja harrastus jatkuu edelleen aktiivisena. Pentin menestyksestä saa hyvän kuvan katsomalla hänen ainutlaatuista, useamman suuren kaapin täyttävää palkintokokoelmaansa. Seuraavan taulukon SM-kisapaikkakuntien luettelo kertoo osaltaan, että hirvenhiihdossa ja -juoksussa on kyse suositusta lajista, jota harjoitetaan eri puolilla Suomea.

 

 

Pentti Ukkosen SM-mitalit:

1990 Ikaalinen hirvenjuoksu 55v. kultaa

1991 Kuorevesi hirvenhiihto 55v. hopeaa

Pessalompolo hirvenhiihto 60v. pronssia

1994 Ilomantsi hirvenhiihto 60v. hopeaa

1999 Ilomantsi hirvenjuoksu 60v. hopeaa

1996 Vaala hirvenjuoksu 60v. hopeaa

1998 Imatra hirvenjuoksu 60v. kultaa

2002 Alahärmä hirvenjuoksu 60v. hopeaa

2003 Merikarvia hirvenjuoksu 60v. hopeaa

2004 Kalajoki hirvenjuoksu 70v. kultaa

2005 Vaala hirvenjuoksu 70v. kultaa

2006 Sodankylä hirvenhiihto 70v. hopeaa

2006 Kalajoki hirvenjuoksu 70v. pronssia

2007 Kuusamo hirvenhiihto 70v. hopeaa

2007 Vesanto hirvenjuoksu 70v. hopeaa

2008 Pessalompolo hirvenhiihto 70v. pronssia

2008 Ikaalinen hirvenjuoksu 70v. hopeaa

2009 Kalajoki hirvenjuoksu 70v. pronssia

(Teksti Hannu Niskanen)

 

Kunnallispolitiikassa

 

Pentti on tehnyt pitkä uran kunnallispolitiikassa

Kunnanvaltuustossa vuosina 1969–1984, vuodesta 1982 I. varapuheenjohtaja

 

 

Vaalitulokset kerättiin kylittäin ja tässä vuoden 1969 kunnallisvaalien tulos, Pentin vaalinumero oli 60. Jonsalaiset äänestivät omaa miestä! Muistamme lapsuudesta, kun vaalien jälkeen puhelimessa pohdittiin ja kommentoitiin vaalituloksia. Kirsti -mummo oli äkäinen! Hänen mielestään vaalisalaisuuden pitäisi säilyä, eikä puhelimessa saisi tuloksia pohtia... (Leike: Matti ja Liisa 1969)

 

Kunnanhallituksessa vuodesta 1985, ensin varajäsenenä vuoteen 1988, kunnanhallituksen puheenjohtaja vuosina 1989–1996
(Leike Matti ja Liisa, 18.1.1989)





Tielautakunnan jäsen vuodesta 1969, puheenjohtaja 1973–1986

Varpaisjärven poliisipiirin neuvottelukunnan jäsen 1974–1976

Joukkoliikennesuunnitelman tarkistustoimikunnan puheenjohtaja 1987–1991

Elinkeinojaoston puheenjohtaja 1989–1992, myöhemmin elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja vuosina 1992–1996

Kuntasuunnittelutoimikunnan varapuheenjohtaja 1989–1992

 

Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I lk:n mitali vuonna 1984

Suomen kuntaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2001



  

 

(Matti ja Liisa 7.1.2010)

Pentin huolena tiet (Matti ja Liisa 10.4.1983)

 

 

Hallituksen puheenjohtaja toivoo talkoohenkeä Varpaisjärven kehittämiseksi (Matti ja Liisa 22.2.1989)