Urheilusta innostunut poika
Suomi oli vielä 1930-luvulla todellinen urheilun suurvalta. Maan lukuisat huippu-urheilijat olivat nuorison ihanteita, jotka houkuttelivat harjoittelemaan ja kilpailemaan. Urheilu on aina ollut myös itsetunnon vahvistaja ja menestyksen mahdollistaja erityisesti vaatimattomissa oloissa eläneille nuorille.
Pentti muistaa olleensa lapsesta alkaen erityisen kiinnostunut urheilusta. Jo varhain hän alkoi tilata Urheilun Kuvalehteä. Se tuli mahdolliseksi, kun hän poikasena pääsi savotoihin toisten takuulla ja sai työstään hieman palkkaa. Harjoittelu tapahtui omalla ”kentällä”,ruohikkoisella aholla lähellä kotitaloa. Harjoituskavereina olivat usein naapurin, Kannaksen, pojat.
Tärkeitä nuorelle urheilijalle ovat myös innostavat aikuiset. Varpaisjärvellä sellainen oli urheilusta innostunut nuorisonohjaaja. Jopa Pentin kotikylällä, Jonsalla järjestettiin juoksukilpailut, joihin osallistui suuri määrä kylän nuorisoa. Pentti Ukkonen voitti.
Kuopion Sisu-Veikot ja sotaväki
Ollessaan nuorena miehenä töissä Kuopiossa Pentti harjoitteli ja kilpaili Kuopion Sisu-Veikkojen mailereiden riveissä. Toiminta oli nyt jo melko systemaattista, käytössä oli mm. aikakauden uutuus, intervalliharjoittelu. Tulokset eivät kuitenkaan olleet aivan odotusten mukaisia.
Varusmiespalveluksessa urheilua on aina arvostettu. Eräs Pentin mieltä kohottanut, ja syvälle mieleen painunut hetki oli alokasaikana Kuopion Väinölänniemellä. Paikalla oli joukko henkilökuntaa, ammattisotilaita, jotka harjoittelivat aktiivisesti urheilua. Aikoja otettiin oikein sekundaattorilla. Poikasetkin pääsivät näitä kovia armeijan”kapiaisia” kirittämään. Pentti huomasi pysyvänsä heidän mukanaan, moni alkoi kohta jäädäkin ja viimeisellä kierroksella hän kiristi kärkeen ja voitti! Jokainen sotaväen käynyt ymmärtää, millaisesta asiasta alokkaan kannalta oli kyse.
Monipuolista urheiluharrastusta
Työ- sekä perhe-elämän vaatimukset johtivat vähitellen urheiluharrastuksen jäämiseen taka-alalle. Vielä 1950-luvun lopulla Helsingissä ollessaan Pentti Ukkonen osallistui joihinkin juoksukilpailuihin ja palasi kotiin palkinnon kanssa. Paluu Varpaisjärvelle 1960-luvun alussa maanviljelijäksi ja taksiyrittäjäksi merkitsi siirtymistä enimmäkseen penkkiurheilun puolelle. Urheilijan ja kilpailijan luonne kuitenkin häivähti ajoittain esille. Esimerkiksi tikkakilpailuissa Pentti oli lähes voittamaton. Myöhempiä vuosia silmälläpitäen on merkittävää, että hän aloitti myös melko aktiivisen kanalintujen metsästyksen. Luonnossa liikkuminen piti kuntoa yllä ja ampumataito kehittyi.
Koko lamaan vajonneen Suomen urheiluelämän kannalta käänne parempaan tapahtui yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 1971 Juha Väätäisen voitettua sekä 10.000:n että 5000:nmetrin juoksut. Juoksijat alkoivat taas menestyä ja heidän vanavedessään maassa virisi valtaisa hölkkäinnostus. Penttikin alkoi taas harjoitella juoksua, vaikka savolaisessa maalaiskylässä moista harrastusta moni kummeksui. Olihan kysymyksessä aikamies, nelikymppinen. Tämä kuitenkin loi vasta pohjaa miehen varsinaisen ykköslajin löytymiselle.
(Teksti: Hannu Niskanen)
